Metsänneidon polut kulkivat Savon metsistä Nepalin lumihuippuisille vuorille. Sinne hänet vei voimakas lähetyskutsu, jota sairauskaan ei sammuttanut.

Kirjassa kerrotaan Helena Payne ja hänen miehensä, britti David Paynen, traaginenkin elämäntarina.

Jo koulutyttönä Helena (o.s. Vesterinen, 1962-2009) tunsi polttava halua auttamistyöhön. Kokemus Jumalan rakkaudesta suuntasi hänet opettamaan puuntaimien istuttamista ja siten palvelemaan koko ihmistä. Nepalin metsänneito ei ollut saarnamies, mutta hänen työnsä puhui puolestaan.

Sairasvuoteella kirjoitetut ajatukset lähetystyöstä ovat Helenan testamentti. Ne avartavat ajatuksia lähetystyön uudenlaiseen näkemiseen – kristityn kokonaisvaltaiseen elämään.

ISBN 978-951-624-459-7

Nid. 120 s. Ilm. 2016

Riitta Heino on palannut Victorianjärven rannalle 15 vuoden jälkeen. Noiden vuosien aikana on asuttu ja eletty elämää eri puolilla Suomea ja Afrikassakin kahdessa paikassa, Tansaniassa ja Malawissa. Mukaan mahtuu kuusi vuotta elämää Sinapinsiemenen yhteisössä, työtä maahanmuuttajien parissa ja paljon muuta, mitä on kirjattu vuosien aikana päiväkirjoihin ja nyt valikoitu tähän kirjaan.

Vuosiin mahtuu myös sitoutuminen Fransiskus Assisialaisen viitoittamalle tielle: sitoutuminen iloon, yksinkertaisuuteen ja armahtavaisuuteen. Tällä kertaa Victorianjärvi tarjoaa myös levähdyspaikan monien suurten haasteiden jälkeen.

Sid. 243 s. Ilm. 2015

Selma Rainiolla oli suuri haave: hän halusi lääkäriksi. Ajatus oli rohkea, kun Suomessa oli valmistunut vasta yksi naislääkäri ja Selma itse oli käynyt pelkän tyttökoulun.

Vuonna 1908 Selma valmistui lääketieteen lisensiaatiksi viidentenätoista naisena Suomessa. Toive tehdä työtä Suomen kansan hyväksi oli opiskeluaikana muuttunut kutsumukseksi työskennellä lähetyskentällä.

Selman aloittaessa työnsä Lounais-Afrikan Ambomaalla keskellä nälänhätää häneltä puuttui kuitenkin kaikki – niin sairaala, lääkärinvälineet kuin kielitaitokin. Jotain sentään oli lähes rajattomasti: potilaita tuli ensi päivästä alkaen yli neljäkymmentä.

Teos on kahden kirjoittajan yhteistyötä. Filosofian tohtori Elina Heikkilä on työskennellyt sanakirjantoimittajana, kielenhuoltajana ja työelämän kirjoittajakouluttajana. Yo-merkonomi Maarit Nurmi on työskennellyt liike-elämässä kehitys-, asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

ISBN 9789516244511

Sid.309 s. Ilm. 2015

Kambodža on tunnettu ehkä parhaiten punakhmerien hirmuhallinnosta. Mutta maa on paljon muuta kuin synkkää historiaa. Saara Ojasella on ollut harvinainen tilaisuus asua Kambodžassa erimittaisia ajanjaksoja neljällä vuosikymmenellä. 1980-luvulla maa oli lähes täysin suljettu läntiseltä maailmalta. Luterilainen maailmanliitto ja muutama muu avustusjärjestö yritti avata ovia ja auttaa jälleenrakentamisessa.

Vuonna 1993 Ojanen oli osa YK:n rauhanoperaatiota, johon kuului demokraattisten vaalien järjestäminen maassa. Tuolloin Ojaselle syntyi erityisen läheinen suhde köyhään Kambodžalaiseen perheeseen, jonka äiti nimitti hänet siskokseen. Sen seurauksena hän on ottanut osaa perheen iloihin ja huoliin aina tähän päivään asti.

ISBN 978-951-624-444-3

Sid. 336 s. Ilm. 2015

Palestiinalainen runoilija, tutkija ja opettaja Hanna Abu Hanna (s. 1928) palaa Pilven varjo -kirjassaan lapsuutensa ja nuoruutensa Palestiinaan. Kirjailijan suku on Lähi-idän kristittyjä, ja pienen pojan elämänpiiriin kuuluu niin itäisen ja läntisen kristillisyyden kuin islaminkin edustajia.

Hanna Abu Hanna kuvaa lämpimästi palestiinalaista kulttuuria sekä uskontojen välistä rinnakkaineloa mandaattiajan Palestiinassa. Kaupunkien ja maaseudun kansan tapoja ja ajatusmaailmoja hän kuvailee samalla pieteetillä kuin opettajien kautta vähitellen avautuvaa klassista arabialaista kirjasivistystä.

Hanna Abu Hanna on toiminut Arab Orthodox College -oppilaitoksen rehtorina sekä opettajana Haifan yliopistossa. Hänen Pilven varjo -kirjansa on voittanut Haifan kirjallisuuspalkinnon vuonna 1998 sekä Palestiinan omaelämäkertapalkinnon 1999. Pilven varjo -kirjan on kääntänyt suoraan arabian kielestä FM, TM Kaarlo Yrttiaho.

ISBN 978-951-624-360-6

Sid. 318 s. Ilm. 2007

Pietarin päiväkirja on rovasti Arvi Seppäsen päiväkirja hänen työstään ja elämästään Venäjällä vuosina 2002-2007. Inkerin kirkon työ oli eläkeläiselle haastava. Arvi Seppänen otti haasteen reippaasti vastaan ja opetteli venäjän kielenkin miltei 70 vuoden ikäisenä.

Seppäsen Pietarin päiväkirja on lämmin kuvaus työstä kirkollisen ja hengellisen toiminnan tukemisessa. Samalla se on omakohtaisiin muistiinpanoihin perustuva dokumentti uuden kielen ja kulttuurin kohtaamisen haasteesta.

Kirja ilmestyi postuumina, sillä Arvi Seppänen kuoli 30. elokuuta 2009 Oulussa.

ISBN 978-951-624-382-8

Sid. 358 s. Ilm. 2009

Lauluntekijä Pekka Simojoki on yksi kirkkomme ja kristillisen kulttuurin muutosagenteista, joka on vaikuttanut vahvasti kirkon musiikkielämään.

Seitsemän silmäniskua on tarina Pekka Simojoen 50-vuotisesta matkasta. Miten Afrikassa varttunut nuori mies löysi musiikin ja sai sydämelleen jumalanpalveluksen ja koko seurakunnallisen elämän virkistämisen? Samalla kirja on puheenvuoro raikkaasti hengittävän kirkon puolesta.

Pekka Simojoki on kirjoittanut tämän kirjan yhdessä ystävänsä Kalle Vaismaan kanssa. Vaismaa on diplomi-insinööri ja pappi, joka työskentellee tutkijana Tampereen teknillisessä yliopistossa.

Kirja oli kuuden finalistien joukossa Vuoden kristillinen kirja 2012 -kilpailussa.

ISBN 978-951-624-406-1

Sid. 253 s. Ilm. 2011

Pietari Suuri alkoi rakentaa Pietarin kaupunkia aikoinaan suomalaisten asuttamalle Inkerinmaalle. Keisarien kaupunki ja suomalaisten historia elävät ja kohtaavat Pietarin modernisoituneessa nykyajassa yllättävillä tavoilla ja tasoilla – samoin ihmiset ja elämä. Kristallikruunut loistavat samalla, kun monenlaiset ihmiskohtalot tulevat näkyviksi kuin Dostojevskin romaaneissa.

Inkerin evankelis-luterilainen kirkko syntyi uudelleen ortodoksikirkon 1000-vuotisjuhla ja Neuvostoliiton romahduksen myötä. Suomalaiset työntekijät ovat palvelleet sitä sen uuden heräämisen alusta saakka.

Keisarien kaupungissa sisältää teoksen kirjoittajan Tuulikki Vilhusen merkintöjä siitä mitä on tullut vastaan niin työssä kuin elämässä Pietarissa. Kodittomien lasten kohtalot, suuret ja pienet tapahtumat avaavat näkökulmia Inkerin kirkon elämään. Vilhusta on kiehtonut työn ohessa erityisesti näkeminen: kaupungin kauneus, taide ja kulttuuritarjonta.  Kirjassa onkin parisataa nelivärikuvaa.

Tuulikki Vilhunen on toiminut Inkerin kirkon ja sen Pyhän Marian seurakunnan tiedottajana vuodesta 2007 Suomen Lähetysseuran lähettämänä.

ISBN 978-951-624-422-1

Sid. 230 s. Ilm. 2013

”Kuin havuneulanen keväisessä katuojassa. Törmää pieneen kiveen, pyörähtää, lähtee eteenpäin. Törmää toiseen kiveen, joka jälleen työntää sen matkaan. Se olen minä. Onhan siinä keväisessä purossa ollut mutkia, ja joskus olisi voinut kivenmukura pyöräyttää neulasen vallan toiseen uomaan, mikä sekin olisi ollut hyvä.”

 Elma Aaltonen (1913–1998) vertasi elämäänsä usein havuneulaseen tai tikkuun virtaavassa vedessä. Hänen polkunsa teologisesta tiedekunnasta Suomen Lähetysseuran kautta Kiinaan ja myöhemmin Taiwaniin osuvatkin oivallisesti tähän vertaukseen. Mutkia oli välillä matkassa, mutta johdatuksessa hän tunsi kuitenkin olevansa osa suurempaa virtaa.

Elma Aaltonen teki työnsä lasten parissa, niin lähetystyöntekijänä kuin Lasten Lähetyslehdenkin päätoimittajana. Hän oli nimenomaan tarinoiden kertoja. Hän halusi kertoa tarinoillaan maailman tärkeimmistä asioista, Jeesuksesta ja lähetyksestä, mutta halusi myös, että lukijoilla olisi hauskaa. Hän tuli tutuksi suurelle yleisölle etenkin kirjojensa Tuulenpesän tarinoita, Lampilinnan tarinoita ja Anna kulkee enkelin kanssa myötä.

Elma Aaltosen elämäkerran kirjoittaja, äidinkielen ja historian lehtori, maisteri Annikki Mattila asuu Hämeenlinnassa yhdessä aviomiehensä kanssa.

Teoksessa on 16-sivuinen kuvaliite.

ISBN 978-951-624-423-8

Sid. 356 s. Ilm. 2013

Lähetystyötä suomalais-ugrilaisten kansojen keskuudessa.

Volgan ja Uralin välillä on kappale nykyajan lähetyshistoriaa ja ensimmäinen kattava esitys sukukansojemme parissa tehdystä evankelis-luterilaisen kirkon lähetystyöstä.

Kirja on tietopaketti Venäjän suomalais-ugrilaisista kansoista, niiden menneisyydestä ja nykypäivästä, uskomuksista ja uhrilehdoista. Kirja kertoo Suomen Lähetysseuran aikomuksista tavoittaa näitä sukukansoja sekä Inkerin kirkon lähetystyöstä.

Kirjasta löytyy monipuoliset kartat sekä 16-sivuinen neliväriliite, jotka avartavat lukijan kuvaa alueiden maisemista ja ihmisistä.

Valtiotieteiden maisteri, pastori Juha Väliaho työskentelee Joshkar-Olan seurakunnan kirkkoherrana ja Inkerin kirkon Uralin rovastikunnan lääninrovastina Keski-Venäjällä.

ISBN 951-624-307-X

Sid. 178 s. Ilm 2004